keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Koirametsässä


Ikää 15 vkoa ja 3 pv
Sunnuntaina lähdettiin viettämään aurinkoista kesäpäivää Sipoon Östersundomin koirametsään. Alue on tarkoitettu koirien kanssa ulkoiluun ja puitteet osoittautuikin varsin mukaviksi. Koiria voi alueella pitää vapaana, ja alueella on luonnonvaraista metsää ja niittyä. Kaiken kaikkiaan Papuski näytti jälleen  nauttivan suunnattomasti retken ensi hetkistä lähtien.


Valppaana 

Ai minäkö?

Jälkien haistelua


Ensimmäisenä piti päästä uimaan isoon ojaan, joka oli täynnä paksua mutaa. Sielä se pentu kahlasi, ei meinannut ruskeaa koiraa mutavellistä erottaa. Seuraavaksi piti päästä niitylle juoksemaan ja kokeilemaan maailman ennätystä. Vain hännänpää vilisti kaukana heinien seassa, kun Papu pisti parastaan. Tuli vain mieleen, että onneksi laitettiin punkkikarkote viime viikolla, muuten olis saattanut olla punkkipinseteillä töitä ilallla. Onneksi yhtään punkkia ei kuitenkaan koiruudesta löytynyt. Sitten lähdettiin patikoimaan metsää, päästiin kiipeilemään kallioilla ja syömään käpyjä. :) Sehän se tuntuu olevan Papun mielipuuhaa. Kiipeily ja hyppiminen sujuu jo varsin ketterästi, välillä menoa katsellessa hirvittää kun tuntuu että pentu hyppää välistä liiankin korkealta alas. Mutta kun se on jo niin vikkelä kintuistaan ettei sitä millään ehdi aina estämäänkään.

Punkkihippasilla :)

Taisi löytyä jotain herkullista suuhun pantavaa

Hurja vauhti ja koko kelpie ilmassa


Käpylehmillähän sitä ennenkin leikittiin ;)


Alue on mukavan kokoinen ja vaikka ulkoilijoita riitti, niin pääasiassa metsässä sai retkeillä rauhassa muihin törmäämättä. Vain muutaman kerran puiden takaa porhalsi eteen ensin koira ja sitten omistaja. Nämä kohtaamiset oli Papulle jännittäviä hetkiä, mutta hienosti se suhtautui eteen tupsahtaviin uusiin tuttavuuksiin. Papu oli varmasti nuorin ja ehkä pieninkin koira, joita metsässä liikkui, mutta sepä ei kuitenkaan säikähtänyt uskomattoman kokoisia koirajärkäleitä, vaan tutkaili niitä kelpien innolla. :) Kun matkaa jatkettiin niin Papu lähti hienosti omien omistajien matkaan, eikä yrittänytkään muiden mukaan. Muutenkin vapaana juoksentelu sujui jälleen mallikkaasti, eikä tarvinnut miettiä mihin se pentu jäi.

Kuk-kuu...

Herkkuhetki

Auringonpaistattelua ja lepohetki

Kaiken kaikkiaan päivä metsässä oli taas tosi kiva ja otetaan varmasti uusiksi heti seuraavan sopivan hetken salliessa. Koirapuistoissa ei olla vierailtu, ne kun ei oikein tunnu virikkeellisiltä paikoilta, mutta tälläinen koirametsä ideana on kiva. Ei tarvi varoa autoja, ja saa nauttia ihka-aidosta luonnonhelmasta.

Katso tästä koko kuvagalleria

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti